Maanantaina tokotreenien aiheena olivat ruutu ja nouto. Ruudun harjoittelua olemme kokeilleet pari vuotta sitten Oulun treeneissä sekä lelun että kosketusalustan kanssa. Nyt aiheeksemme valikoitui pelkästään seis- käskyn opettaminen uudestaan, jotta koira saadaan seisahtumaan ruutuun. Olen yrittänyt opettaa sitä käsimerkillä, liikkeestä seiso-käskyä opettaessani, mutta en ole saanut käsiapua häivytettyä kokonaan pois. Pysähtyminen tulisi opettaa siten, että koira junttaa jalat niin tiukasti maahan ettei niistä mikään liiku senttiäkään suuntaan tai toiseen. Harjoittelun edetessä huomasin, että Yola teputtaa paikallaan ja hakee jotain näyttelyasentoa, en tiedä sekoittaako se käskyn näyttelyissä käyttämääni seiso- käskyyn.
Nyt opimme uuden tavan opettaa seis käsky. Koira tulee mukana minun peruuttaessa, pysähdyn, sanon seis käskyn ja palkitsen kun koira pysähtyy täysin paikalleen. Kun koira seisoo täysin paikallaan, jatkan peruuttamista ja palaan palkkaamaan koiran paikalleen, toistan kunnes koira on hetken seisonut paikallaan, Sitten vapautus ja sama uudestaan. Nyt keskitymme siis siihen että Yola tajuaa mitä seis tarkoittaa, täydellistä stoppia ja ei yhtäkään jalan siirtoa suuntaan tai toiseen. Tämä on vaikeaa, voin kertoa...
Lopuksi harjoittelimme noutoa, tällä kertaa ohjatun noudon kapulalla. Yolalla on intoa noutaa ja treeneissäkin huomasin että viisi ensimmäistä noutoa olivat tosi hyviä ja sen jälkeen alkoi kapulan kanssa lönkyttely. Ohjaajamme selittikin että silloin kun koira osaa jonkin liikkeen, turha hinkkaaminen on vain pahasta. Jos tiedän että nouto onnistuu, otan vain yhden tai kaksi toistoa ja siinä se. Sitten erikseen voi ottaa vauhtinoutoja ja vaikka vain palauttamista. Näin ollen saimmekin kotitehtäväksi noutojen eri osien treenausta, eli palautuksia läheltä, pitotreenejä, vauhtinoutoja (muutama toisto) sekä erilaisten kapuloiden noutoa. Noutamisesta Yola tykkääkin!
Nyt sain myös vihdoin laitettua GR:n tokotiimin hakemuksen menemään, katsotaan ja jännitetään tuleeko kutsua valintakokeeseen Kuopioon, iiiks!
Nyt opimme uuden tavan opettaa seis käsky. Koira tulee mukana minun peruuttaessa, pysähdyn, sanon seis käskyn ja palkitsen kun koira pysähtyy täysin paikalleen. Kun koira seisoo täysin paikallaan, jatkan peruuttamista ja palaan palkkaamaan koiran paikalleen, toistan kunnes koira on hetken seisonut paikallaan, Sitten vapautus ja sama uudestaan. Nyt keskitymme siis siihen että Yola tajuaa mitä seis tarkoittaa, täydellistä stoppia ja ei yhtäkään jalan siirtoa suuntaan tai toiseen. Tämä on vaikeaa, voin kertoa...
Lopuksi harjoittelimme noutoa, tällä kertaa ohjatun noudon kapulalla. Yolalla on intoa noutaa ja treeneissäkin huomasin että viisi ensimmäistä noutoa olivat tosi hyviä ja sen jälkeen alkoi kapulan kanssa lönkyttely. Ohjaajamme selittikin että silloin kun koira osaa jonkin liikkeen, turha hinkkaaminen on vain pahasta. Jos tiedän että nouto onnistuu, otan vain yhden tai kaksi toistoa ja siinä se. Sitten erikseen voi ottaa vauhtinoutoja ja vaikka vain palauttamista. Näin ollen saimmekin kotitehtäväksi noutojen eri osien treenausta, eli palautuksia läheltä, pitotreenejä, vauhtinoutoja (muutama toisto) sekä erilaisten kapuloiden noutoa. Noutamisesta Yola tykkääkin!
Nyt sain myös vihdoin laitettua GR:n tokotiimin hakemuksen menemään, katsotaan ja jännitetään tuleeko kutsua valintakokeeseen Kuopioon, iiiks!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti