sunnuntai 18. toukokuuta 2014



Vietettiin mukava päivä Oulun kansainvälisessä koiranäyttelyssä Äimäraution raviradalla. Olin ilmoittanut Yolan lähinnä sen takia että näyttely oli siinä kulman takana. Tällä kertaa lohiöljykuuri oli tehnyt Yolan turkille kutaa. Mukava välillä olla kehässä koiran kanssa jolla on kaunis karvapeite, tai siis, karvaa ylipäänsä.

Päivä oli ihanan lämmin, koirille ehkä turhankin helteinen. Kultaiset arvosteli tällä kertaa ruotsalainen Hans Rosenberg. Tuomarilla oli kovin omanlaisensa tyyli ja selkeä linja arvostelussa, joka on mielestäni kunnioitettavaa. Itseäni jäi askarruttamaan eniten seikka jolla tuomari halusi mieluiten seisottaa, hän käski muutaman kerran yhteisseisotuksessa pudottaa koirien hännät alas. Näin päätin itsekin esittää Yolan kokonaan vapaasti alusta saakka. Tämä oli tällä kertaa hyvä asia sillä Yolan luisu lantio ja alhainen hännänkiinnitys ei tule niin selvästi esiin kun sen häntää ei vedä selkälinjan mukaisesti. Yola myös seisahtuu aika hyvin raajoilleen vapaasti seisotuksessa joten olin suoritukseemme kaikin puolin tyytyväinen. Myöskin juoksuttaessa koiralla tuli olla ehdottomasti remmi löysällä, muuten tuomari käski ottaa uusiksi. Tässäkin Yola suoriutui hienosti. Omasta mielestäni Yola juoksee kuitenkin paremmin kun sillä on remmi korvien takana ja se menee jonkin verran minun edellä kehässä juostessa. 


Tuomari piti selvästi kultaisen värisistä koirista enemmän ja sijoittikin niitä sen mukaisesti. Erinomaisia laatumainintoja oli kovin harvassa. Avoimessa luokassa oli kymmenisen narttua. Tämä olikin Yolan ensiesiintyminen ihan oikeasti aikuisten luokassa, tuo pieni kakara jo muka aikuinen... :-) Yksilöarvostelu sujui vaivatta, ja yllätykseni Yola sai kuin saikin erinomaisen. Kilpailuluokassa meidän käteltiin kuitenkin viidentenä pois kehästä, sinne jäi taas SA- haaveet! Hienosti kuitenkin meni ja jokainen tuomarihan on aina mielipiteissään eriävä. 


Loppujen lopuksi Cream Stars- oli taas hienosti ROP-kasvattajaryhmä, ja tottahan me jäimme pyörähtämään isoon kehään. Se on aina sellaista mukavaa ekstaa kivalle päivälle, vaikkakin tuuletuskierroshan se meidän rodun kanssa aina meinaa näissä isoissa karkeloissa olla. Mutta ilomielin aina kasvattajan kanssa sinne mennään, kiitos vaan Liisalle kivasta päivästä, ja muillekin näyttelykavereille! Yolan arvostelua en tällä kertaa tähän postaukseen ainakaan vielä laita, se on jossain muuttotavaroiden syövereissä. Kaiken kaikkiaan kiva näyttelypäivä ja taas yksi näyttelymuisto lisää. 

Nyt meneekin varmaan hetki että seuraaviin missikisoihin rynnätään. Yola on vielä niin kasvuvaiheessa että saa hyvinkin miettiä mihin aikaan sitä ilmoittelee minnekin. Ehkä seuraavan kerran Rovaniemen ryhmänäyttelyyn syksymmällä... Ja kun sen käyttötuloksen saisi niin käyttöluokka olisi se meidän paikka luettelossa.