perjantai 6. kesäkuuta 2014

Ajattelin vaihteeksi avata ajatuksia tokoilusta. Jo jonkin aikaa on ollut hirveä palo päästä kokeisiin ja edetä. Olen miettinyt eritoten Yolan motivaatiota tokon suhteen. Toki kaikki lähtee pitkälti siitä millä tavalla minä itse koiraani motivoin. Tässä vaiheessa mietin mikä olisi paras keino palkita tuota koiraa oikeasta toiminnasta. Keväällä palkkana toimi hyvin lelu, tennispallo tai juuttipatukalla vetoleikki. Juuttipatukka pasahti palasiksi muutama viikko sitten, ja noh, ehkä se ei ollut mikään poliisikoiranleukojen- eikä liion noutajanleukojenkaan kestävä tuote, mutta se palveli hyvin asiansa. Luulen että hankinnassa olisi jokin tämän tyylinen kunnon lelupalkka.

Namit toimivat naksun kanssa taas hyvin, ne vaan laskevat Yolan kierrokset ihan minimiin joten vauhtia niillä en koe liikkeisiin ainakaan saavan. Ehkä tarkkuutta jollain tavalla. Yolan ruokahalu kuitenkin varmasti jossakin vaiheessa yltyy noutajien yleiselle tasolle, joten peukut pystyssä odotan sitä elämänvaihetta koirani elämässä jolloin makkara on kaiken keskipiste... Myös heittopalkkio ja namialusta on toimineet jonkin verran. Olen itse ehkä vain vähän surkea niitä käyttämään ja soveltamaan milloin mihinkin. Luulen että tällä hetkellä olisi siis hyvä vaan keskittyä siihen, miten saan koiraan taas ilon tehdä juttuja. Sen jälkeen aletaan miettiä mitä juttuja aletaan hiomaan ja hiotaan sitten siihen saakka että se ensimmäinen virallisten kisojen ilmoittautuminen on mennyt postiluukusta eteenpäin.


Kuva jostain googlen syövereistä

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Meidän teräsmummo, beagle Bella, täyttää tänään 11 vuotta!