Ajattelin vähän kirjoitella tokon tavoitteista ja siitä, millaisiin mittasuhteisiin meidän tokotreenit ovat nyt asettuneet täällä uudella paikkakunnalla. Täällä Kajaanissa ilmeisesti aika vähän tokoillaan, esimerkiksi säännöllisiä kisaryhmiä ei juurikaan ole, pk-puolella ilmeisesti jotain, mutta sielläkin lähinnä BH-koetta ajatellen. Olisi siis todella kiva, jos joku innostuisi täälläkin enemmän tokoilusta, ja saisi siitä kipinän vaikkapa kimppatreeneihin. Saa siis laittaa viestiä, jos joku aiheesta kiinnostunut tätä kirjoitusta lukee.
Nyt olen kuitenkin innostunut treenaamaan itsekseni kun on ruutuvälineet ja muutkin kiertokartiot yms. itsellä valmiina. Olen miettinyt sellaiseksi "hiljaiseksi tavoitteeksi" avoimessa luokassa starttaamista lähiaikoina. Hiljattain tein neljän viikon suunnitelman, johon sisältyy kolme treenikertaa viikossa ja jokaiselle treenikerralle on eritelty asiat (n. 3) joita treenataan. Päätin tehdä sen ihan paperiversiona, katsotaan toimiiko se paremmin kuin aikaisempi puhelimen muistio... Pari koetta olen nyt kalenterista katsonut ehdolle. Ainakin Iisalmen ja Muhoksen kisat olisivat jo toukokuussa. Voi olla, että startti on liian aikainen ja osa liikkeistä on hieman kesken, mutta ainakin kynnys voisi taas madaltua, kun vaan uskaltaisi niihin ensimmäisiin kisoihin.
Nyt ollaan treenattu aika paljon ruutua, jotta se liikkeenä saataisiin pakettiin. Olen harjoitellut sitä takaperin ketjuttamalla ja se onkin tuonut harjoitteluun lisää mielenkiintoa. Takaperin ketjuttamisen olen toteuttanut seuraavasti: Ensin ruudussa perusasento - maahan - vapautus. Seuraavaksi perusasento - maahan - seiso - vapautus. Sen jälkeen perusasento - maahan - seiso - vapautus pois päin ruudusta eli eteen palkka-alustalle.
Suurimpana haasteena Yolalla on vielä epävarmuus ruutuun menemisestä. Aika hyvin Yola hakee virittelysanalla "missä ruutu" ruudun, mutta silti ensimmäisellä lähetyksellä se saattaa käydä koskettamassa ruudun kartiota. Olen ottanutkin nyt taas pari askelta ruudun paikan hakemisessa taaksepäin, eli palauttanut kosketusalustan ruutuun. Lähetykset olen toteuttanut sillä tavoin, että ensimmäiset kosketusalustan kanssa ja sen jälkeen yhden ilman.
Toisena haasteena on kaukokäskyt, joissa asennonvaihdot menee suhteellisen hyvin läheltä, mutta etäisyyttä pitäisi saada kasvatettua siihen viiteen metriin. Kaukokäskyjen treenaamiseen Yola tarvitsee myös vielä jumppaa, eli ollaan harjoiteltu tyynyjen ja jumppapallojen kanssa takapäänkäyttöä ja kropan hallintaa. Jumppaaminen onkin Yolan lempipuuhaa ja se toimii erinomaisesti treenien lämmittelyn lisäksi myös hyvänä viretilan nostattajana.
Suurimpana haasteena Yolalla on vielä epävarmuus ruutuun menemisestä. Aika hyvin Yola hakee virittelysanalla "missä ruutu" ruudun, mutta silti ensimmäisellä lähetyksellä se saattaa käydä koskettamassa ruudun kartiota. Olen ottanutkin nyt taas pari askelta ruudun paikan hakemisessa taaksepäin, eli palauttanut kosketusalustan ruutuun. Lähetykset olen toteuttanut sillä tavoin, että ensimmäiset kosketusalustan kanssa ja sen jälkeen yhden ilman.
Toisena haasteena on kaukokäskyt, joissa asennonvaihdot menee suhteellisen hyvin läheltä, mutta etäisyyttä pitäisi saada kasvatettua siihen viiteen metriin. Kaukokäskyjen treenaamiseen Yola tarvitsee myös vielä jumppaa, eli ollaan harjoiteltu tyynyjen ja jumppapallojen kanssa takapäänkäyttöä ja kropan hallintaa. Jumppaaminen onkin Yolan lempipuuhaa ja se toimii erinomaisesti treenien lämmittelyn lisäksi myös hyvänä viretilan nostattajana.
