Maanantaina oli ensimmäiset tokotreenit Liedossa Talent dogsilla, jossa kouluttajanamme toimii Marianne Asikainen. Pääsimme siis Yolan kanssa neljän koirakon treeniryhmään ja ensimmäisestä kerrasta jäi kyllä tosi positiivinen mieli. Alkuun tehtiin kontaktipelejä ja viretilan hallintaa. Kontaktipelissä koiran täytyi ottaa ohjaajan katsekontakti, jonka jälkeen se palkittiin heittämällä makupala maahan. Tämän jälkeen koiran täytyi uudestaan ottaa kontakti itse ja taas palkattiin. Kun koira huomaa miten ja mistä palkkio tulee, voi ohjaaja ottaa esimerkiksi juoksuaskeleita taaksepäin ja tehdä näin itsestä vielä mielenkiintoisemman. Tämä tuotti kyllä tulosta ja toi Yolaankin aivan erilaista vireyttä. Tällaista harjoitusta on hyvä tehdä esimerkiksi uudessa treenipaikassa ennen varsinaisia liikkeitä.

Viretilanhallinnassa leikittiin lelulla ja oli tarkoitus saada koira luopumaan lelusta mutta samalla kiinnostumaan siitä. Leikittiin aluksi normaalisti, sen jälkeen koira piti saada luopumaan lelusta. Tämän jälkeen koira johonkin haluttuun asentoon esim. maahan tai istu käsky jonka jälkeen tuotiin lelu aivan koiran lähelle ja heiluteltiin sitä aivan koiran edessä. Tässä tilanteessa piti koira saada innostumaan lelusta, kuitenkaan tarttumatta siihen. Tällaisessa tilanteessa koiran tulee malttaa mielensä ja luvan saatuaan se saa jälleen tarttua leluun. Tämäkin toimi Yolalla kivasti, se tykkää leluista ja vetoleikeistä. Ohjaaja myös painotti sitä että noutajan tulee saada välillä voittaa lelu ja myös kantaa sitä tarpeilleen ominaisesti.

Seuraavaksi otimme seuraamista, seuraamisessa meillä on tällä hetkellä ollut ongelmana Yolan hidas mukaan lähteminen, sekä vinot perusasennot, välillä se myös jätättää pitkissä pätkissä. Nyt harjoittelimme pelkästään kahden askeleen pituisia seuruita. Seuraa-käskystä pitäisi jo automaattisesti tulla "ota kontaktia" -käsky. Siihen pyritään siis. Perusasentoa joudun tosi paljon korjailemaan, houkuttelemalla ja käsimerkillä. Siltikään se ei edelleenkään ole kovin nopea. Kouluttajamme oli sitä mieltä että opettaisin sivulletulon uudestaan, kiertämällä takakautta. Päätin, että ehkä se voisi olla tämän hetken ratkaisu asiaan. Olen yrittänyt erilaisia apuja rivakampaan sivulletuloon mutta ne eivät ole osoittautuneet tähän mennessä toimiviksi. Taidamme nyt kokeilla tätä vaihtoehtoa, ja katsoa miten se toimii.

Lopuksi harjoittelimme merkin kiertämistä jonka opettelu aloitettiin aikoinaan Oulussa tokotreeneissä. Yolan kohdalla merkin kierto onnistuu ja kivasti muutaman metrin etäisyydeltä. Yola kiertää kartion tiiviisti ja hyvällä vauhdilla. Otimme kartionkiertämistä eri suunnista ja myös kiertoa molemmilta puolilta, jotta ehkäistäisiin jumeja. Lopuksi saatiin ohjeistuksia tokotreenien jälkeiseen venyttelyyn. Kaulan alue on etenkin sellainen joka esim. seuruu harjoituksissa joutuu koville. Nyt hankintalistalla onkin kartio, jota voi sitten kotonakin vielä treenata.

Tokotreenejä

Nyt odotellaan innolla elokuussa alkavaa tokokurssia Liedossa. Ollaan harjoiteltu nyt itsekseen ja erityisesti odotan häiriötreenejä ja jonkun ulkopuolisen kommentteja meidän tekemisestä. Ilmoitin Yolan kahden viikon päästä oleviin tokokisoihin mutta nyt harmiksemme osuikin juoksut tähän väliin. Se viimeinen ALO1 ja sitä kautta TK1 olisi siis tavoitteena.

Nyt ollaan treenattu eri tavalla sivulletuloa ja perusasentoa. Naksutin toimii hyvin ja paikallaan kääntyminen. Pari kesää sitten opetin Yolalle jakkaran päällä paikallaan kääntymistä eli takapään käyttöä. Hetki sitten kokeilin samaa uudestaan kirjapinon päällä ja helposti se sieltä muistui mieleen. 

Paikallaan kääntyminen ilman alustaakin sujuu jo, joten voin käyttää sitä hyödyksi perusasennon hiomisessa eli ohjata Yolan kääntymään edestä sivulle takapäätä siirtämällä. Näin perusasento tulee suoraan eikä sitä tarvitse kädellä ohjata. Nyt nimittäin olen huomannut että ohjaan Yolan kädellä perusasentoon ja liikkeissä käsiapu on pakko jättää pois, joten perusasento tulee vinoon niin seuraamisessa kuin luoksetulon loppuasennossakin. 

Myös kaukokäskyt ovat olleet nyt tehotreenissä. Olen harjoitellut niitä pelkästään matolla sisätiloissa. Matolla on helppo rajata koiran eteneminen paikallaan. Yola myös helposti asettaa itsensä maahan ja istu- käskyissä lonkka-asentoon, joten sitä olen naksuttimella kovasti yrittänyt merkata pois. Kaukokäskyt ovat vielä melko hitaita mutta parempaan suuntaan kyllä. 

Tokokuulumisia

Uskaltauduin ilmoittamaan Yolan tänä keväänä toisiin virallisiin tokokisoihin täällä Turussa. Olimme pitäneet tokotreeneistä taukoa, keskittyneet uuteen harrastukseemme agilityyn ja sitä kautta yhteistyön vahvistamiseen. Nyt tokorintamalle kuuluu hyvää. Olemme käyneet nyt kolmet viralliset kisat tänä kesänä ja saaneetkin kasaan jo kaksi alokasluokan ykköstulosta. Olen tosi tyytyväinen! Kokeet ovat menneet vaihtelevasti.

Ensimmäinen ykkönen Kaarinasta 23.4. saatiin 177 pisteellä. Tuomarina toimi Ilkka Sten. Jännitti ihan hirveästi mutta ensimmäisen liikkeen jälkeen sitten itse rentouduin ja se varmasti vaikutti myös Yolan tekemiseen. Muutamia kaksoiskäskyjä piti antaa ja seuraamisessa perusasennot oli välillä vinoja mutta kaiken kaikkiaan aika hyvin ja voitettiin alokasluokka. Oltiin tehty paljon kokeenomaisia treenejä ja se tuotti tällä kertaa.

SNJ:n kesäleirin tokokokeessa tuloksin 170,5 pistettä, sijoitus 2. ja ALO1 

Toista kertaa tälle kesälle kisattiin 10.6 jälleen Kaarinassa. Tällä kertaa tuomarina toimi Ralf Björklund. Päivä oli melko kuuma ja mietin miten saan pidettyä Yolan vireen yllä. Herkästi kuumalla säällä innokkuuskin laskee. Paikallaolossa jouduin antamaan kaksoiskäskyn. Myös häiriössä treenaamattomuus näkyi, koska Yola nousi istumaan jo ensimmäisen tai toisen koirakon saatua luvan perusasentoon ja me olimme vuorossa viimeisiä. Seuraamisessa taas tapahtui jotain käsittämätöntä, Yolalla oli todella paljon intoa ja se edisti (jota se harvoin tekee), istui minun eteen ja ihan kummallisiin asentoihin pysähdyttäessä. Muut liikkeet meni suhteellisen hyvin ja saatiin kasaan 158 pistettä ALO2 ja sijoitus 4.

Toinen ykkönen tuli Ähtäristä, Suomen noutajakoirajärjestön kesäleirin yhteydessä järjestetystä kilpailusta. Samalla kisattiin noutajien välisestä mestaruudesta. Meidät kutsuttiin edustamaan GR:n joukkuetta alokasluokan koirakkona. Itse reissu Ähtäriin alkoi minulla Turusta Tampereen kautta bussilla Ähtäriin, Yola taas saapui pohjoisesta eri kyydillä paikan päälle. Yola jäi juhannuksen jälkeen pohjoiseen lomailemaan ja oli ollut juuri vaellusreissullakin. Toisin sanoen, ei siis treenattu kovin paljon ennen näitä kisoja. Meno oli vähän sen mukaistakin. Liikkeiden välissä se yritti karata palkkapurkille ennen aikojaan ja pientä haaveilua oli ilmassa. Seuraamisessa jätättämistä ja maahan meneminen jokseenkin laiskaa. Saatiin kuitenkin 170,5 pistettä ja siis se toivottu toinen ykkönen. Tuomarina tällä kertaa Kaarina Pesonen ja sijoitus 2. Emme jääneet katsomaan kisoja loppuun saakka mutta myöhemmin kuulin että meidän joukkue voittikin sitten mestaruuden, vau! Oli hienoa olla mukana, kannatti matkustaa siis muutama kilometri tälläkin kertaa.

Näyttelykuulumisia

Ollaan käyty näyttelyissä säännöllisen epäsäännöllisesti. Viime aikoina Yola on palkittu lähes joka kerta laatumaininnalla erinomainen ja pariin otteeseen sijoittunut avoimessa luokassa. Eräs viime kesän kohokohta olikin Oulun kansainvälinen näyttely, jossa Yola ylsi oman luokkansa ensimmäiseksi isosta joukosta kauniita kultaisianoutajia.

Onpa sieltä pari kertaa tuotu kotiintulijaisina myös se vaaleanpunainen sertifikaatinarvoinen ruusuke. Kultaisissanoutajissa taso on tosi korkealla ja pelkästään hyvä laatuarvostelu on omasta mielestäni huippujuttu. Sitten tietysti kilpailuluokassa sijoittuminen on vain iso plussaa. Mitään tavoitteita näyttelyiden suhteen ei olla asetettu. Luulen, että jatkossa tulen ilmoittamaan Yolaa ryhmänäyttelyihin ja lähellä oleviin isompiin näyttelyihin.

Pidän koiranäyttelyiden tunnelmasta ja tykkään katsella kauniita, hyvin esiintyviä koiria. Oman koiran kanssa on mukava käydä näyttelyissä ihan vaan edellä mainittujenkin asioiden vuoksi. 

Agilityn alkeita

Syksyllä aloitimme todella mielekkään uuden harrastuksen, agilityn. Osallistuimme ensin tutustumiskurssille Raision Vanton tilalla. Kurssilla kävimme läpi kaikki agilityesteet yksitellen. Harjoittelimme esteiden turvallista suorittamista ja niiden opettamistapoja.

Jutun kuvat eivät liity agilityyn ;D

Yola oppi osan esteistä hienosti. Lempiesteeksi muodostui ehdottomasti putki. Lopussa pujottelimme jo hienosti keppejä tukirimojen avulla ja otettiin jo vähän kontaktiesteitä, kuten puomia ja keinulautaa. Innostuimme (molemmat!) agilitystä kovin. Yola nautti selvästi uuden oppimisesta ja saimme intoa joka kerta enemmän, yhteistyö on parantunut mielestäni huimasti. Pääsimme tutustumiskurssin jälkeen alkeisryhmään, joka on jatkunut nyt tämän kevään loppuun.

Ollaan opittu hurjasti, etenkin minä ohjaajana. Mielestäni yksi agilityn haasteita onkin se että täytyy osata hallita montaa palasta yhtä aikaa, reagoida koiraan, tietää mitä itse tekee, missä este on ja missä sitten seuraava este. Sen takia olenkin innostunut siitä paljon. Kurssin loppupuolella pääsimme harjoittelemaan jo pientä ratapätkääkin. Yllätyin miten nopeaa noin ison koiran kanssa saakin juosta, mutta lopulta onnistuimme. Kesän jälkeen varmasti jatketaan agilitytreenejä, jos vaan pääsemme johonkin ryhmään taas mukaan.

Uudet tuulet koiraharrastuksen parissa ovatkin innostaneet taas päivittämään tätä blogia. Luin myös jotain vanhaa uuden vuoden blogikirjoitustani ja ilokseni huomasin että monet silloin asettamani tavoitteet ovat tähän mennessä toteutuneetkin.

Oulussa asuessamme kävimme Oulun Seudun KAS:lla vuoden ajan toko-treeneissä jossa harjoittelimme lähinnä ALO-luokan liikkeitä kilpailujen mukaisesti sekä jotain alkeita AVO ja VOI- luokkien liikkeistä. Opimme paljon ja kisoihin tähtäävässä ryhmässämme oli monentasoista koirakkoa. Treeneistä saimme paljon vinkkejä ja innostus tokoiluun saatiin takaisin. Ja edistystä tässäkin on tapahtunut, kesällä 2015 korkkasimme ekat viralliset kisatkin!

Näyttelyissä olemme käyneet silloin tällöin. Tänä vuonna kuitenkin loppukevät ja kesä ovat olleet taukoa näyttelyjenkin osalta. Yolan näyttelytulokset ovat olleet vaihtelevia, parhaimmillaan Yola on kuitenkin voittanut luokkansa ja on siellä ne pari SA:takin. Kultaisissanoutajissa näkyy edellen hurjan kova taso näyttelyissä ja jokaiseen luokkasijoittumiseen olen ollut tosi tyytyväinen. Viimeksi Jyväskylän kansainvälisessä näyttelyssä tuomarin kommentti "Very happy, beautifull lady!" jäi mieleen. Tuon kommentin ja kivan näyttelyviikonlopun myötä muistuikin taas mieleen, kuinka mukavaa koiran kanssa yhdessä tekemistä näyttelyharrastus onkaan.

Turun Murre

Ollaan muutettu Yolan kanssa siis tänne Etelä-Suomeen Turkuun. Uudet kuviot niin työn kuin harrastustenkin osalta siis. Yolan kanssa ollaan aloitettu agility ja tokoa ollaan harjoiteltu omaksi huvikseen, näistä enemmän omissa blogiteksteissään.

Ruissalon koirauimarannalla

Turku on kiva kaupunki ja täällä harrastusmahdollisuuksia on erillä tavalla. Vuorotyö toki asettaa omat haasteensa harrastuksille. Kivasti ollaan täällä kuitenkin viihdytty, vaikka välillä ikävä kotiin pohjoiseen yllättääkin.

Lenkkeilymaastoja ollaan löydetty paljon ja erilaisia. Kesällä käytiin paljon Ruissalon koirauimarannalla. Yolan uimahulluus on edelleen tallella.