NOU1!

Viime viikon lauantaina kävimme taipumuskokeessa Kajaanissa. Tällä kertaa minulla ei ollut kokeen suhteen minkäänlaisia odotuksia. Olimme käyneet muutaman kerran treeneissä ja niistä jäi kokonaisuudessaan hyvä mieli. Ajattelin kuitenkin kokeilla taippareita vielä toisen kerran, koska koe järjestettiin niin lähellä ja mielestäni Yolalla oli ihan hyvin mahdollisuuksia läpäistä se. 

 

Päästiin aamupäivän ryhmään ja saatiin vuoronro 7 eli oltiin toiseksi viimeisin koirakko. Vesityöhön lähdin varmoin mielin, käytin ennen sitä Yolan nopeasti uimassa ja heitin sille damia rannassa. Vesityö sujui Yolalle tyypilliseen malliin. Alkuun se vähän empi lähtökohtaa  ja olisi varmaan lähtenyt uimaan ilman kehoitustakin mutta pienellä rohkaisulla Yola lähti uimaan rauhallisesti ja ui koko matkan omalla varmalla ja rauhallisella tyylillään. Yola haki hienosti molemmat lokit ja toi ne rantaan asti. Näin päästiin siis jatkamaan suoraan hakuruutuun.

Hakuruutu oli tosi erilainen maasto verrattuna siihen millaisissa oltiin treenattu. Metsä oli tiheää pientä mäntytaimikkoa aika jyrkässä rinteessä. Yola lähtikin monta kertaa hakemaan variksia ainoastaan sivusuunnassa, vaikka yritin lähettää sen suoraan eteen päin. Lopulta se löysi edestäkin yhden ja tuomarille riitti 5 varista. Ainoa kommentti hakuruudussa oli se, että Yola tekee niin rauhallisella tahdilla, että tuomari oli miettinyt, hyytyykö se loppua kohden mutta itse tiesin että sillä samalla tahdilla se jaksaisi etsiä vielä pitkäänkin, eli varmasti olisi tuonut vielä sen kuudennenkin variksen. Kaikki varikset myös säilyivät tällä kertaa ehjänä, joten se ongelma mikä viime kokeissa tuli ilmi, johtui todennäköisesti vain paineistumisesta koetilanteessa. Hakuruudusta selvittyämme pääsimme viimeiselle osuudelle jatkamaan.

Kanin jäljelle lähdin jännittävissä tunnelmissa. Muutama koira ei ollut ennen Yolaa lähtenyt etenemään jäljellä, eikä myöskään ollut suostunut ottamaan kania suuhun. Juuri ennen Yolan vuoroa kani onneksi vaihdettiin, koska pelkäsin että Yola jäisi tuhoamaan valmiiksi riepoteltua tai  veristä kania jälkeä takaisin tullessaan. Yola lähti kuitenkin innokkaasti jäljestämään ja otti kanin epäröimättä suuhun ja kiikutti sen minulle käteen saakka! Näin taipumuskoe oli kaikilta osin hyväksytysti suoritettu. 😊

 

Yksi tavoite, joka asetettiin kylläkin jo vuosia sitten ja sen jälkeen jo kerran haudattiin, on nyt siis saavutettu ja fiilis on sen mukainen. Yola on elävä todiste siitä, ettei koskaan ole liian myöhäistä ja myös vanha koira oppii oikeasti uusia temppuja!

 

29.6.2019 Kajaani, NOU1, tuomari Sanna Rönty