Tiistaina käytiin siis ensimmäistä kertaa tokokisoissa, kisat olivat Oulun koirakerhon epäviralliset tokokisat ja ilmoitin Yolan mölliluokkaan. Mentiin paikan päälle ajoissa ja kisapaikkana oli pieni hiekkapohjainen halli. Paikka sinänsä ei jännittänyt, koska arvelinkin Yolan käyttäytyvän paikan päällä rennosti vaikkei aiemmin tuollaisessa olla käytykään. Yola makoili kisapaikalla rauhallisena ja minä taas jännitin kuin viimeistä päivää. Yritin keskittyä muiden koirakkojen suoritukseen ennen meidän vuoroa mutta eihän siitä mitään tullut. Vakuuttelin mielessäni että tämähän on vaan leikkiä ja mitä sä turhaa ressaat... Helpommin sanottu kuin tehty.
Jokatapauksessa, koe meidän osalta alkoi siis luoksepäästävyydellä. Kehään mennessä Yola kieri ja hyöri tuomarin ympärillä mutta sain sen nopeasti seisomaan paikallaan hetken, en edes tajunnut siinä vaiheessa ajatella että olisin antanut sille käskyn seiso tai vastaavaa, vaan kumarruin koiran puoleen ja siitäkös Yola innostui vielä enemmän. Sitten meidät ohjattiin kehään omalle paikalle...
Luoksepäästävyys mietitytti minua aika paljon sillä sitä ei olla yksinkertaisesti pystytty vieraiden kanssa paljoakaan harjoittelemaan. Ennen kuin tuomari lähti meitä kohden, käskin Yolan paikka käskyllä istumaan ja se piti tosi hyvin kontaktia, oikeastaan koko ajan vaikka tuomari kävi rapsuttamassa sitä rinnuksista. Siitä siis täys 10, joten hepotuksen huokaus oli paikallaan.
Sitten oli vuorossa paikallaolo 1 min. Ajattelin että tää on ainakin ihan easy, ollaan harjoiteltu pitempiäkin aikoja ja eri tilanteissa ja ajattelin että kun muutkin koirat malttaa pysyä niin myös Yola. Ensin käsky maahan, no menihän se, hitaaasti kylläkin. Sitten jätettiin koirat ja kas, en tajunnut antaa paikka käskyä ollenkaan!? Lähdin vain kävelemään ja no, kyllähän se siihen paikalle jäi. Kiristelin hampaita alusta lähtien kun Yola vaihtoi lonkalta toiselle ja sitten... Nousi hitaasti seisomaan ja hiippaili varovasti mun luokse... Mahtavaa. Siinä sitten seistiin loppuun saakka ja nollillehan se meni. Great.
Sitten oli yksi koirakko ennen meitä ja sitten mentiin. Innostin Yolaa makupaloilla ja päätin että kokeilen tehdä liikkeet ilman välipalkkoja, vaikka se olikin sallittua, pisteen pudotuksen uhalla.
Ensimmäisenä siis seuraaminen kytkettynä, no ei se parasta seuraamista ollut. Olisi varmasti ollut erilaista jos koira olisi ollut vapaana. Yola laahasi jotenkin tosi paljon perässä, itse kävelin varmaan ihan jotenkin oudosti ja kerran oli pakko nykäistä remmistä koska yhden käännöksen jälkeen Yola jäi kokonaan taakse... Perusasennot meni myös vinoon joten siitä myös ropisi pisteitä. No se kuitenkin seurasi, joten siitä pisteitä 7.
Sitten oli vuorossa liikkeestä maahanmeno. Tämä oli taas lähinnä mun oma moka. Sanoin olevani valmis, lähdettiin liikkeelle ja täh, en ottanut koiralta ollenkaan remmiä pois!? What. Tajusin vasta kääntyessä koiran luokse takaisin että häh, miksi sillä on remmi. -,- Jouduin myös käskemään kahdesti maahan ja vielä tosi kovalla äänellä... Se meni kuitenkin maahan joten siitä saatiin 7½.
Luoksetulo sitten, olin tässä vaiheessa jo vähän itsekin rentoutunut ja ajattelin että vitsit jos tämä ei onnistu niin ei mikään. Luoksetulosta saatiin kuitenkin hyvin 9½ ja puolikas lähti ainoastaan vinosta loppuasennosta vaan. Yola juoksi täysiä mun luokse ja se meni omasta mielestäkin tosi hyvin.
Lopuksi tuomari kehui meidän yhteistyötä ja sitä että Yola kuitenkin pysyy hyvin hallinnassa ja sillä on intoa tehdä asioita. Kokonaisvaikutukseksi saatiin 9½, joten siihenkin olen tosi tosi tyytyväinen! Saatiin siis 77/120 pistettä ja sijoitus kolmas. :-) En myöskään palkannut Yolaa liikkeiden välillä muuten kuin parilla kehuilla ja sen into pysyi kuitenkin hyvin, se oli myös positiivista. Tiesin että jännitän hirveästi mutta jäi silti ihan hyvä mieli ja tästä suunta on vain ylöspäin! Harjoitus tekee mestarin, niinhän sitä sanotaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti