Viime viikkoina ollaan treenattu lähinnä rally-tokoa voittajaluokkaa ajatellen ja tokoa omaksi iloksi. Olen halunnut panostaa nyt tokossa vireeseen ja intoon, rallyssa taas vastaavasti tekniikkaan eli puolen vaihtoihin, käännöksiin ja oikean puolen seuraamiseen.
Tokon osalta kirjaan nyt muistiin muutamia treenisuunnitelman peruspalikoita, jotka ovat nyt ensi kevään treenilistalla. Yksi ihan perusasia on perusasennon käsiapu. Se täytyy nyt viimeistään häivyttää pois. Olen ottanut nyt muutamia videoita treeneistä ja huomaan, että oma käsiapu on huomattavan iso ja ilman sitä Yola tulee sivulle vinoon. Eli nyt vahvistamaan sitä, että Yola tulee eri kulmista sivulle suoraan. Ruudun harjoittelussa ollaan otettu oikean paikan vahvistamista kosketusalustalla ja vauhtia siten, että ollaan tehty vaan pelkkää ruutuun juoksemista. Sen lisäksi kaukokäskyjen tehotreeniä on luvassa, eli sitä että liikeradoista saadaan sujuvat.
Olen vetänyt kertaalleen treenit High Five Agility Team:in rally-tokotreeneissä. Tarkoituksena on jatkaa näitä koulutusjuttuja myös Kainuun Hurtilla, kunhan omat tokokurssi saadaan saatettua loppuun. Ilmoittauduttiin hiljattain siis tokokurssille, joka järjestetään kuusi kertaa Vuokatin Fun Dog areenalla. Sieltä saadaan varmasti ainakin häiriö- ja liikkurointitreeniä sekä vähän ulkopuolisen ajatusta meidän tokokuvioista.
Muuten ollaan vaan oikeastaan lenkkeilty ja nautittu ulkoilmasta, ja Yola on lisäksi kasvatellut talviturkkiaan viime kesältä. Aion kyllä ensi kesänäkin käyttää trimmeriä samaan tarkoitukseen, sen verran vauhtia ja lisää liikettä sillä saatiin kuitenkin loppukesästä aikaan.
Sain pitkästä aikaa kuvailla järjestelmäkameralla, vähän vaihtelua kännykkäkuviin. Kamera on tietysti jo aikansa elänyt, poikaystäväni vanha Nikon D50, mutta kuvaaminen oli pakkasesta huolimatta mukavaa. Yolakin nauttii jo syksyn pakkasista, tulisi jo sitä lunta!
Lauantaina ajeltiin Yolan kanssa Kuopioon rally-toko kisoihin. Koiramekassa järjestettiin tuplakisat ja vuorossa oli avoimessa luokassa starttaaminen. Koiramekka oli hieno ja tilava halli, olisi ihana päästä treenaamaan tuollaisessa paikassa useamminkin. A-kisan tuomaroi Heli Kelhälä ja B-kisan Hannele Pirttimaa. En jännittänyt näitä kisoja lainkaan niin paljon kuin edellisiä. Tiesin, että Yola kyllä osaa, kunhan en itse jännittämiselläni pilaa sen tekemistä.
Ensimmäisellä radalla kuitenkin tuntui, että sydän jätti pari lyöntiä välistä sillä lähtökyltillä remmiä irrottaessa huomasin, että Yolan puolikuristava panta oli kiristävässä lenkissä, eli ns. sääntöjen vastaisesti kiinni. Ajattelin, että tähänkö tämä koko rata nyt jo heti alkuunsa kosahti. Tietysti ensimmäisen kyltin aikana en miettinyt muuta kuin sitä, mutta sitten ajattelin että nyt annetaan vaan mennä ja tehdään hyvä suoritus vaikka tulisikin hylätty. Rata oli kyllä tosi kivan ja helpon oloinen. Ainoastaan yksi inhokkikyltti sieltä löytyi ja siitä saatiin -3, eli koira eteen istu ja yksi askel peruuttaen, kaksi askelta jne. Tässä siis virheenä sama vanha kompastuskivi eli liian lyhyet askeleet. Onneksi uudet säännöt tuovat tähän ensi vuoden alusta helpotuksen ja harppominen jää pois. Lisäksi yksi virhepiste lähti pyörähdyksessä eli kolmannella kyltillä, koska hidastin liikaa. Yola seurasi koko radan mielellään ja istu seiso kyltti meni erityisen hienosti, myös pujottelu, jossa Yola on lähiaikoina treeneissä halunnut tehdä puolenvaihtoja takana... Tällä kertaa ei, vaan hän seurasi oikein kauniisti iloinen ilme naamalla. Lopuksi vielä ilon pyörähdykset ja haukahdukset. Onneksi oltiin lähtökyltillä kai sen verran kaukana, että tuomari ei hihnan kiinnityskohtaa niin tarkasti nähnyt. Radan lopuksi kiinnitin remmin tärisevin käsin kuitenkin oikein. Täytyy kyllä hankkia erilainen rallypanta ja remmi, ettei tarvitse tuollaista asiaa enää stressata koetilanteessa... Alla kuvamateriaaliakin tapahtuneesta. Kiitos Iitulle henkisestä tuesta ja videokuvasta.
A-kisan rata, tuomarina Heli Kelhälä
Toiselle radalle lähdettiin hyvissä tunnelmissa. Ensimmäiseltä radalta siis saimme 96 pistettä ja toinen rata vaikutti aika saman tyyppiseltä. Tässä radassa eniten jännitin hyppyä, koska treeneissä Yolan monta kertaa ollut niin kiinni kontaktissa, että sitä on vaikea ohjata hypylle. Nyt se kuitenkin hyppäsin hyvin ja sujuvasti. Istu-seiso meni tällä radalla vähän vinoon ja tästä saatiin -3 pistettä ja yksi ohjaajavirhepiste myös joltain kyltiltä. Spiraalissa Yola nojasi mielestäni liikaa jalkaani, kuitenkin tuomarin mielestä se näytti vaan ilmeisesti iloiselta seuraamiselta ja hyvä niin. Olin tosi iloinen Yolan mielentilasta ja siitä, etten itse pilannut koko hommaa liialla jännittämisellä. Tältäkin radalta saatiin sitten yhteensä 96 pistettä.
B-kisan ratapiirros.
Kehuja saatiin hyvästä yhteistyöstä ja taitavasta suorittamisesta. Heli Kelhälä kommentoi suoritustamme lauseella "Upea pari ♥️". Tästä on hyvä jatkaa, seuraavissa kilpailuissa sitten jo ehkä voittajaluokkaan, hui!
Aisti ja Tunne Oy järjesti sunnuntaina rally-tokon koulutusviikonlopun, jossa kouluttajana toimi Oona Tuormaa-Soikkeli Jyväskylästä. Koulutus oli kaksipäiväinen ja näin ollen mahdollisuus oli osallistua kahtena päivänä, mutta olin töissä lauantaina, joten sen vuoksi otimme osaa vain sunnuntain koulutukseen.
Olin mielessäni ajatellut, että treenataan Yolan kanssa kaikenlaisia yksittäisiä asioita, kuten käännöksiä, tulppaaneja yms. Heti ensimmäisten minuuttien aikana Oona kuitenkin huomasi yhden asian, jota päädyimmekin sitten enemmän tai vähemmän työstämään. Oona näki, että ongelma meidän rallyn treenaamisessa on se, että tokotaustansa vuoksi se on koko ajan seuratessa niin vahvassa kontaktissa. Se ei siis ole oppinut katsomaan mun kättä eikä muita eleitä seuraamisen lomassa eli tehdessään rataa. Sen takia esimerkiksi sivulla pyöriminen, puolen vaihdot ja muut temput ovat olleet sille vaikeita.
Lähdimme liikkeelle käsikosketuksen opettamisessa. Yolalle käsikosketuksen merkitys lopulta onkin käden katsominen eli huomion kiinnittäminen muualle kuin minun kasvoihin. Olimme onneksi Yolan kanssa tätä jo harjoitelleetkin, joten itse käsikosketus lähti sujumaan aika mukavasti. Näin pääsimme etenemään puolen vaihto edessä- harjoitukseen. Ensin opetettiin Yola seuraamaan kättä ja jossain vaiheessa vaihdoimme käden kosketuskeppiin. Sitten kun se sujui, annettiin vihje huomion kohdistamisesta muualle eli tässä tapauksessa minun käteen tai kosketuskeppiin. Tämän jälkeen vein käden eteen ja oikealle sivulle ja sen jälkeen pyysin Yolaa seuraamaan eli koskemaan kättä. Näin sain sen houkuteltua oikealle puolelle. Samaa kokeiltiin myös puolen vaihdossa takana. Tämä onnistui hyvin, mutta uuden asian opettelussa Yola vaan on niin tosi tosi varovainen. Oona kannustikin rohkaisemaan Yolaa mahdollisimman paljon, koska hänkin näki, että Yola yrittää koko ajan parhaansa 110 prosenttisesti ja se pelkää epäonnistuvansa. Sen takia se ei myöskään kovin helposti uskalla yrittää uudestaan.
Tämä vinkki oli kuitenkin erinomainen ja päästiin sillä taas eteenpäin meidän treeneissä. Oona näillä näkymin tulee uudestaan keväälläkin kouluttamaan ja silloin luulen, että treenaamme ainakin oikean puolen seuraamista... Mahtavia oppeja ja antoisa päivä, vaikka olinkin kipeänä koko viikonlopun. Hyvien vinkkien lisäksi saatiin myös annos treeni-intoa! Seuraavat rally-kisat ovatkin sitten pian Kuopiossa.
Kuvakaappaus Aisti ja Tunne Oy:n instagram-tililtä
Eilen kisattiin tokossa luultavasti viimeisen kerran tälle vuodelle. Nyt kisaaminen tuntui kivalta, oma jännitys siedettävältä ja jäi tunne, että Yola olisi halunnut tehdä vielä lisääkin. Kisat olivat siis Sotkamossa ja tuomarina toimi Allan Aula. Alkuun tehtiin paikallaolo ryhmässä ja siitä saatiin kymppi. Se on varma liike ja Yola jaksaa pitää kontaktin hienosti istuessaan. Seuraavaksi tätä liikettä täytyy hioa vielä enemmän esimerkiksi liikkurihäiriöillä, jotta paikallaolo varmistuisi entisestään.
Yksilöliikkeet oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä setissä olivat seuraaminen, liikkeestä seisominen, luoksetulo ja hyppy. Seuraaminen meni ihan mukavasti, tuomari antoi kylläkin palautetta käsiavusta, joka on mulla kovin tahmeasti liikkuva vasen käsi. Sitä täytyy siis jatkossa liikuttaa enemmän. Seuraaminen oli paikoittain melko hyvää, siitä saatiin huimat 9½. Liikkeestä seisominen taisi olla 10, samoin luoksetulo. Ihan älyttömiä pisteitä, vaikkakin sinänsä ei mitään isoja virheitä kylläkään. Luoksetulon lopussa hieman hidasti, mutta liikkeestä seiso oli jo aika hyvä. Pahaksi onneksi Yola kuitenkin kiersi hyppyesteen, joka harmitti paljon. Saatiin onneksi uusia se heti ja silloin Yola hyppäsin sen oikein mallikkaasti.
Toisessa osassa vuorossa olivat liikkestä maahanmeno, merkin kierto, ruutu, nouto ja lopuksi kaukot. Liikkeestä maahan meni aika hitaasti ja jouduin varmistamaan eli katsoin taakse. Siitä kuitenkin 10... Merkin kierrossa hätäilin itse, eikä Yola ehtinyt katseella merkata keltaista kartiota. Käskyn kuullessaan se kiersi iloisesti liikkurin ja palasi takaisin, yritin uudestaan mutta ei onnistunut. Se meni siis harmillisesti nollille myös. Ruutuun meni kohtalaisen hyvin, hieman edelleenkin etureunaan ja empien loppumatkan, mutta meni kuitenkin. Seis käskyllä pysähtyi ja mutta vasta toisella käskyllä meni maahan, siitä liikkeestä 8. Noudossa tuli hieman vinoon eteen mutta lähti innoissaan hakemaan, ravilla tuli takaisin. Siitä saatiin 8,5 pistettä. Lopuksi kauko-ohjaus, jossa Yola liikkui, eikä tehnyt vaihtoja kunnolla. Taisinpa antaa jonkun kaksoiskäskynkin, siitä 5 pistettä.
Loppujen lopuksi kokeesta jäi tosi kivat fiilikset. Yola näytti siltä, että se olisi voinut mennä kehään vaikka heti uudestaankin ja meillä oli oikeasti pitkästä aikaa kivaa kehänauhojen sisäpuolella. Tuomari oli mielestäni liioitellun anteliaalla päällä pisteiden suhteen, joten sen takia harmitti kyllä, että kaksikin liikettä meni nollille. Yhteispisteet 229.5 riittivät kuitenkin kakkostulokseen ja sijoituimme kahdeksanneksi avoimessa luokassa. Pitkästä aikaa saatiin myös kisoista kuvamuistoja, kiitos niistä kuvaaja Arja Korhoselle.
Seuraavana päivänä eli sunnuntaina kilpailtiin sitten vuorostaan rally-tokossa. Kajaanissa järjestettiin tuplakisat ja ilmoitin Yolan molempiin kisoihin. Mietin aluksi, että onko kolme kisaa liikaa yhdelle viikonlopulle mutta Yola palautui lauantain tokokisoista hyvin. Kisat olivat onneksi suhteellisen lähellä ja Yola osaa niin hyvin rauhoittua kisapaikalla autoon, joten loppujen lopuksi huoli oli turha.
Rally-tokoilu me ollaan siis aika vasta aloitettu, mutta tokopohjalla on melko helppo kisata kahdessa ensimmäisessä luokassa, eli alokas- ja avoimessa luokassa. Näin ollen olen kokenut, ettei alokasluokan koulutustunnus ole kovin vaikea saavuttaa lyhyenkään ajan sisällä. Kaksi alokasluokan hyväksyttyä tulosta olikin jo takana ja henkisesti olin jo valmistautunut, että päästään kisaamaan toinen kisa avoimessa luokassa, jos ei mitään ihmeellisyyksiä tapahdu. No mites muutenkaan, kyllä tapahtui. 😃 Molemmat alokasluokan radat vaikuttivat minusta helpoilta. Teemme useimmiten rallytreeneissä ratoja ja treeneissä ne ovat usein paljon vaikeampia ja myös pitempiä. Ajattelin siis, että helppo homma ja katselin B-kisan avoimen luokan rataa jo sillä silmällä.
A-kisan alokasluokan rata
Ensimmäisen kisan rataan ei onneksi kuulunut koira edessä peruuttamista, se on edelleen mun inhokki. 😄 Osaksi varmaan siitä syystä, että eteentulo on edelleenkin Yolalle epävarma ja virettä laskeva liike. Lisäksi itse joudun aina kovin paljon keskittymään riittävän pitkiin askeleihin sekä lisäksi siihen, että otan niitä tarpeeksi.
A-kisan rata meni muuten hyvin, paitsi jossain istu-maahan sarjassa Yola meni huonosti eli hitaasti maahan (edelleen maahanmeno treenejä enemmän! Ja maahanmenosta mukavampi asia...). Tässä huomaan, että olen pitkään ollut palkkaamatta maahanmenoja, koska ne on olleet Yolalla niin varmoja. Tästä johtuen se ei enää mene loppuun asti maahan, koska olen vahvistanut vain perusasentoja eli sitä mikä asento yleensä tulee maahanmenon jälkeen. Rata meni muuten oikein mallikkaasti, mutta oma keskittyminen ehkä hieman herpaantui kun juuri seitsemännellä kyltillä pari kylttipaperia lennähti taivaantuuliin tuulen puuskasta johtuen. Yola ei onneksi niistä välittanyt enkä itsekään panikoinut, koska tiesin että ne ovat Yolalle saman tekeviä. Täydellistä häiriötreeniä, kisoissa... Tämän kyltin jouduin kuitenkin uusimaan koska, Yola tuli takakautta sivulle vaikka piti tulla vasemmalta. Videolla kylläkin itse huomaan näyttäväni sille käsimerkin takakautta sivulle, joka tietysti luonnollisesti hämmensi sitä, eli tähänkin erottelutreeniä. Spiraali meni hyvin ja seuraaminen pysyi tiiviinä. Spiraalin jälkeen askel oikealle kyltti ja sen jälkeen... Kyltin nro 10 kävelin mallikkaasti ohi! En huomannut sitä ollenkaan. Tästä syystä siis koko radalta tuli tulokseksi hylätty... Olisi pitänyt tajuta, että sen takia askel oikealle olikin, että koko radan linja muuttui. Ilman tätä sössimistä olisi saatu 97 pistettä... Tuomarin, joka siis oli tällä kertaa Tytti Lintenhofer, kommentti oli "taitavaa seuraamista 💖". Alla video suorituksestamme.
Harmitus oli ensimmäisen radan jälkeen melko kova. Kun kisan edetessä käytiin ihmettelemässä tuloslistaa, siellä oli monella, vielä peräkkäisellä koirakolla tuloksena HYL. En siis ollut ikävä kyllä ainoa, joka sössi tässä kyseisen vaiheessa koko radan. Siitä lohduttautuneena ja yhtä kokemusta viisaampana marssin B-kisan alokasluokan rataan tutustumiseen.
B-kisassa Yolalla oli oikeastaan vielä parempi vire. Oma jännityskään ei ollut enää niin paha, ja loppujen lopuksi toisesta radasta saatiin hienosti 90 pistettä. Yhdestä kyltistä tuli -10 kun Yola teki yhden pienen ylimääräisen istumisen ennen liikkeelle lähtöä. Ilman sitä olisi tullut puhdas rata. Toisaalta, Nyt saatiin kuitenkin se RTK1 ja menolippu avoimeen luokkaan. Ja mikä parasta eroonpääsy talutushihnasta. Alla ratapiirros ja video hyväksytystä radasta, tuomarina Jaana Karppinen.
Päivän päätteeksi saatiin vielä yrittää voittajaluokan rataa nollakoirakkona. Käytösruutu sujui hyvin, Yolan kontakti pysyi todella hienosti koko ajan ja vielä ajan päätyttyäkin. Se ei siis jatkossa tule olemaan ongelma. Sen sijaan itse rata oli melkoista rallattelua sanan varsinaisessa merkityksessä. Rata meni siis teknisesti huonosti koska Yola ei osaa oikean puolen seuraamistavielä ollenkaan. En myöskään tiennyt, että se arvostellaan ns. virallisesti eli myös nollakoirakko saa arvostelulomakkeen. Mentiin rata kuitenkin läpi hymyssä suin ja se oli jälleen kerran hyvää harjoitusta ennen kaikkea minun omalle kisajännittämiselleni.
lauantai 25. elokuuta 2018
Yolan kanssa olemme viettäneet paljon aikaa retkeillen ja nauttien ulkoilmasta ja etenkin sienestämisestä. Ensimmäisissä kuvissa retkeilemme Syötteen kansallispuistossa.
Näissä ylläolevissa kuvissa Yola pääsi mukaan karpalosuolle.
Myös Yolan russelikaverit Martta ja Tuju ovat olleet retkeilyseuranamme.
Limingassa järjestettiin viikonloppuna 18.-19.8 tottelevaisuuskokeiden SM-kisat. Saatiin olla mukana osallistumassa ensimmäistä kertaa tällaisiin "isoihin kisoihin", kun ilmoittauduttiin Golden Ringin joukkueeseen. Kilpailtiin Yolan kanssa siis avoimessa luokassa. Oli mahtava päästä mukaan joukkueeseen ja tavoitteena näissä kisoissa oli tehdä Yolan kanssa meidän tasoinen ja hyväntuulinen suoritus. Päätavoite oli kokeen jälkeinen positiivinen tunnelma, koska kaksi edellistä kisakokemusta tokon osalta oli mennyt niin pieleen.
Kisat olivat kaksipäiväiset. Lauantaina kisattiin avoin luokka kokonaisuudessaan sekä evl:n karsinnat. Sunnuntaina taas alokas- ja voittajaluokka sekä evl:n finaali. Avoimeen luokkaan oli ilmoitettu 47 koiraa, joista lopulta kaksi taisi olla kisapäivänä pois. Meidän kilpailu nro oli 113 eli oltiin 13. koko avoimessa luokassa. Yövyimme Oulussa ystäväni luona ja lauantaina olimme Limingassa jo hyvissä ajoin aikaisin aamulla, koska joukkueen jäsenet täytyi ilmoittaa kaikki samanaikaisesti vaikka oma suoritus olisikin ollut myöhemmin. Myös eläinlääkärin tarkastukset tehtiin kaikille koirille yksitellen ja perusteellisesti, nekin heti aamulla ennen kisojen alkua. Eläinlääkärin tarkastus meni hyvin. Sen jälkeen käytin Yolan pienellä kävelyllä ja otin hieman lyhyttä seuruuta ja kontaktia, jonka jälkeen vein sen lepäämään kevythäkkiin. Yola tuntui mukavan reippaalta ja hyväntuuliselta, vaikka tiesin, että päivä oli toki vasta aluillaan. Huojentavaa oli se, että saimme kilpailla jo lauantaina ja sunnuntaina pystyimmekin olemaan jo ihan rennoin mielin ja keskittyä vain kannustamaan muita koirakoita.
Avoimessa luokassa liikkeet oli jaettu kolmelle eri tuomarille, kolmeen eri kehään. Ensimmäisessä kehässä suoritettiin paikallaolot viiden koiran ryhmissä, sekä yksittäisenä liikkeenä sen jälkeen hyppyeste. Tuomarina tässä toimi Heli Kelhälä. Paikallaolo meni tosi hyvin. Kaikki koirat pysyivät hienosti, samoin Yola. Paikallaolosta saimme 10 pistettä. Paikallaolon jälkeen palkkasin Yolan ja odotimme hetken hyppyesteelle pääsyä. Tätä jännitin hieman, koska kahdella edellisellä kerralla Yola oli kiertänyt hypyn. Nyt Yola jäi istumaan, pudotti kontaktin kun jätin sen ja juoksi vähän hitaasti, mutta toisaalta Yolan vauhdiksi ihan hyvin, hyppäsi esteen ja tuli aika hyvin perusasentoon. Tästä saatiin 9 pistettä. Alla video hyppyesteliikkeestä.
Sää tuntui aamulla mukavan viileältä mutta päivää kohden aurinko alkoi paistaa aika kuumasti. Onneksi kehät olivat nurmikentällä, joka taas yön sateen jäljiltä oli läpimärkä ja se vähän viilensi. Siitä huolimatta tuntui, että olisin saanut vilvoitella Yolaa vielä lisääkin. Onneksi ajelin siltä joku viikko sitten turkin lyhyeksi, se nimittäin läähätti ennen toista kehää jo melko lailla, ja tässä kohtaa tuntui, että ennen paikkiskehää ollut vire oli katoamassa nyt kuumuuden takia taivaan tuuliin. Tietysti itse myös jännitin suoritusta, ja näin jälkeen päin ajateltuna ehkä hinkkasin vähän liikaa jotain perusjuttuja ja liian hätäisesti. Tästä Yola hieman hämmentyi, mutta otti kuitenkin kontaktia ja tehtiin vähän kosketusalustaa ja takapäänkäyttöä ennen kehää.
Toisessa kehässä vuorossa olivat siis merkin kierto, luoksetulo, nouto ja liikkestä maahan. Tuomarina tässä kehässä Henna Hautakoski. Yola teki tosi mukavalla vireellä kehäänmenon, tässä kohtaa videolla huomaan, että kävelen itsekin pitkästä aikaa normaalisti kun Yola seuraa, eli molemmat kädet liikkuvat ja kävely näyttää rennolta, hyvä! Ensimmäisenä vuorossa olevan kiertokartion Yola merkkasi hyvin. Lähti kiertämään hyvällä nopeudella mutta jälleen vähän jäi hidastelemaan kartion taakse ja ravilla tuli takaisin. Yolan hidastaessa merkin taakse, tein pienen askeleen paikallani ja siitä Yola sai varmistuksen että ei tänne merkin taakse pitänyt jäädä vaan tulla sieltä suoraan sivulle. Perusasento oli hieman vino ja tässä kohtaa minulla meinaa oma käsi koko ajan karata avustamaan. Tästä saatiin 8 pistettä. Luoksetulossa jouduin antamaan toisen käskyn kun ei ekalla mennyt maahan. Lähti hyvällä vauhdilla mutta liikaa hidasti loppuun ja perusasento hidas, tästä 6½ pistettä. Noudossa lähti hienosti hyvällä vauhdilla hakemaan, otti kapulan hyvin mutta ravasi tässäkin lopussa ja palautus eteen oli todella vino, siirtyi kuitenkin perusasentoon yllättävän hyvin, joten tästä lopulta 8 pistettä. Lopuksi liikkeestä maahanmeno, jossa Yola seurasi mukavasti mutta jäi käskystä istumaan. Kuitenkin toisella käskyllä tai kolmannella lopulta meni maahan, mutta harmittavasti tästä ensimmäisen asennon takia 0 pistettä.
Itse olin kehässä jotenkin tosi huojentunut Yolan vireestä ja sen takia oma sosiaalinen palkkaus oli omasta mielestäni "liikaa". Kehuin hieman liian kovalla äänellä ja kumarruin Yolaa kohti liikaa. Onneksi välillä tajusin ottaa askeleita siitä pois päin ja tehdä "käänny" käskyllä perusasennon hakemista. Hieman mun oma tunnetila näyttää Yolaakin vaivaavan kehässä, selvästi se aistii mun jännityksen edelleenkin vahvasti, mutta ei tällä kerralla niin pahasti kuin aiemmin. Pyörimistemppu liikkeiden väliin ei näköjään vielä ole tarpeeksi vahva, joten mietin, kannattaako sitä käyttää vielä kehässä. Ehkä mielummin tuo rallyn "käänny"-käsky eli takapäänkäyttökäsky toimii tässä vähän paremmin. Toinen osa alla videoituna.
Viimeisessä kehässä tehtiin vielä kaukot, liikkeestä seiso ruutu ja seuraaminen. Kaukokäskyissä Yola teki peruuttaen maahanmenon ensin perusasennosta hyvin. Ensimmäiseen istumiseen tarvitsi tuplakäskyn, toisen maahan vaihdon teki omituisesti, seuraava istu oli ihan ok ja viimeinen maahan melko hyvä, siihen nähden kuinka surkeat kaukovaihdot on treeneissä olleet tuolla uudella "peruutusmaahanmenolla". Kaukokäskyistä saatiin 7 pistettä. Liikkeestä seisomisen pilasin itse kun sanoin käskyksi seis vaikka yleensä sanon seiso... Yola siis varmasti hämmentyi ja sen takia hiippaili yli oman mittansa eli liikkui liikaa, näin ollen toinen harmittava 0 pistettä. Ruudun lukitsi ihan hyvin, lähti juoksemaan ehkä vähän hitaasti ja meni kuitenkin ruutuun, mutta jäi ihan lähelle vasemman puoleista etukartiota ja nauhaa. Olin ihan varma että maahan käskiessä sen tassut tulee nauhalle tai sen yli, mutta mitä vielä! Mahduin juuri ja juuri ruutuun Yolan viereen ja pyysin sen sivulle, saatiin loppujen lopuksi 7½ pistettä koko liikkeestä. Ruutu meni siis tällä kertaa hieman enemmän tuurilla kuin taidolla... 😂 Viimeisenä oli seuraaminen, joka meni yllättävän hyvin. Seuraamiskuvio oli melko lyhyt ja mukavatempoinen. Hyvä kun se oli viimeinen liike. Peruutuksissa Yola kääntyi aika paljon, mutta se oli odotettavissakin. Pääosin se seurasi aika hyvin, joku yksittäinen perusasento jäi puuttumaan mutta muuten olin ennen kaikkea tyytyväinen sen vireeseen ja asenteeseen! Seuraamisesta lopulta 8 pistettä. Alla video kolmannesta kehästä, jossa seuraaminen harmillisesti loppuu vähän lyhyeen.
Kaiken kaikkiaan, kisojen tavoite toteutui ja niistä jäi hyvä mieli. Yola teki häntä heiluen teki koko ajan ja minä en jännittänyt niin paljon kuin aikaisemmin. Luotin siihen, että jotain Yola kuitenkin osaa ja me tehdään niin hyvin kuin osataan. Olin jossain vaiheessa mielessäni pohtinut, että näihin kisoihin loppuu meidän tokotaival, mutta ehkä me koetetaan vielä saada se ykköstulos joistain kisoista, jos siltä alkaa tuntua. Meidän Golden ringin joukkue sijoittui lopulta sijalle 15/31. Onnea vielä kaikille joukkue- ja kisakavereille, oli hieno kokemus saada olla tällaisissa isoissa kisoissa mukana.
