sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Kisaviikonloppu Kainuussa

© Arja Korhonen

Eilen kisattiin tokossa luultavasti viimeisen kerran  tälle vuodelle. Nyt kisaaminen tuntui kivalta, oma jännitys siedettävältä ja jäi tunne, että Yola olisi halunnut tehdä vielä lisääkin. Kisat olivat siis Sotkamossa ja tuomarina toimi Allan Aula. Alkuun tehtiin paikallaolo ryhmässä ja siitä saatiin kymppi. Se on varma liike ja Yola jaksaa pitää kontaktin hienosti istuessaan. Seuraavaksi tätä liikettä täytyy hioa vielä enemmän esimerkiksi liikkurihäiriöillä, jotta paikallaolo varmistuisi entisestään.

Yksilöliikkeet oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä setissä olivat seuraaminen, liikkeestä seisominen, luoksetulo ja hyppy. Seuraaminen meni ihan mukavasti, tuomari antoi kylläkin palautetta käsiavusta, joka on mulla kovin tahmeasti liikkuva vasen käsi. Sitä täytyy siis jatkossa liikuttaa enemmän. Seuraaminen oli paikoittain melko hyvää, siitä saatiin huimat 9½. Liikkeestä seisominen taisi olla 10, samoin luoksetulo. Ihan älyttömiä pisteitä, vaikkakin sinänsä ei mitään isoja virheitä kylläkään. Luoksetulon lopussa hieman hidasti, mutta liikkeestä seiso oli jo aika hyvä. Pahaksi onneksi Yola kuitenkin kiersi hyppyesteen, joka harmitti paljon. Saatiin onneksi uusia se heti ja silloin Yola hyppäsin sen oikein mallikkaasti.

© Arja Korhonen

Toisessa osassa vuorossa olivat liikkestä maahanmeno, merkin kierto, ruutu, nouto ja lopuksi kaukot. Liikkeestä maahan meni aika hitaasti ja jouduin varmistamaan eli katsoin taakse. Siitä kuitenkin 10... Merkin kierrossa hätäilin itse, eikä Yola ehtinyt katseella merkata keltaista kartiota. Käskyn kuullessaan se kiersi iloisesti liikkurin ja palasi takaisin, yritin uudestaan mutta ei onnistunut. Se meni siis harmillisesti nollille myös. Ruutuun meni kohtalaisen hyvin, hieman edelleenkin etureunaan ja empien loppumatkan, mutta meni kuitenkin. Seis käskyllä pysähtyi ja mutta vasta toisella käskyllä meni maahan, siitä liikkeestä 8. Noudossa tuli hieman vinoon eteen mutta lähti innoissaan hakemaan, ravilla tuli takaisin. Siitä saatiin 8,5 pistettä. Lopuksi kauko-ohjaus, jossa Yola liikkui, eikä tehnyt vaihtoja kunnolla. Taisinpa antaa jonkun kaksoiskäskynkin, siitä 5 pistettä.

Loppujen lopuksi kokeesta jäi tosi kivat fiilikset. Yola näytti siltä, että se olisi voinut mennä kehään vaikka heti uudestaankin ja meillä oli oikeasti pitkästä aikaa kivaa kehänauhojen sisäpuolella. Tuomari oli mielestäni liioitellun anteliaalla päällä pisteiden suhteen, joten sen takia harmitti kyllä, että kaksikin liikettä meni nollille. Yhteispisteet 229.5 riittivät kuitenkin kakkostulokseen ja sijoituimme kahdeksanneksi avoimessa luokassa. Pitkästä aikaa saatiin myös kisoista kuvamuistoja, kiitos niistä kuvaaja Arja Korhoselle.

© Arja Korhonen

© Arja Korhonen

Seuraavana päivänä eli sunnuntaina kilpailtiin sitten vuorostaan rally-tokossa. Kajaanissa järjestettiin tuplakisat  ja ilmoitin Yolan molempiin kisoihin. Mietin aluksi, että onko kolme kisaa liikaa yhdelle viikonlopulle mutta Yola palautui lauantain tokokisoista hyvin. Kisat olivat onneksi suhteellisen lähellä ja Yola osaa niin hyvin rauhoittua kisapaikalla autoon, joten loppujen lopuksi huoli oli turha.
Rally-tokoilu me ollaan siis aika vasta aloitettu, mutta tokopohjalla on melko helppo kisata kahdessa ensimmäisessä luokassa, eli alokas- ja avoimessa luokassa. Näin ollen olen kokenut, ettei alokasluokan koulutustunnus ole kovin vaikea saavuttaa lyhyenkään ajan sisällä. Kaksi alokasluokan hyväksyttyä tulosta olikin jo takana ja henkisesti olin jo valmistautunut, että päästään kisaamaan toinen kisa avoimessa luokassa, jos ei mitään ihmeellisyyksiä tapahdu. No mites muutenkaan, kyllä tapahtui. 😃  Molemmat alokasluokan radat vaikuttivat minusta helpoilta. Teemme useimmiten rallytreeneissä ratoja ja treeneissä ne ovat usein paljon vaikeampia ja myös pitempiä. Ajattelin siis, että helppo homma ja katselin B-kisan avoimen luokan rataa jo sillä silmällä.

A-kisan alokasluokan rata

Ensimmäisen kisan rataan ei onneksi kuulunut koira edessä peruuttamista, se on edelleen mun inhokki. 😄  Osaksi varmaan siitä syystä, että eteentulo on edelleenkin Yolalle epävarma ja virettä laskeva liike. Lisäksi itse joudun aina kovin paljon keskittymään riittävän pitkiin askeleihin sekä lisäksi siihen, että otan niitä tarpeeksi.

A-kisan rata meni muuten hyvin, paitsi jossain istu-maahan sarjassa Yola meni huonosti eli hitaasti maahan  (edelleen maahanmeno treenejä enemmän! Ja maahanmenosta mukavampi asia...). Tässä huomaan, että olen pitkään ollut palkkaamatta maahanmenoja, koska ne on olleet Yolalla niin varmoja. Tästä johtuen se ei enää mene loppuun asti maahan, koska olen vahvistanut vain perusasentoja eli sitä mikä asento yleensä tulee maahanmenon jälkeen. Rata meni muuten oikein mallikkaasti, mutta oma keskittyminen ehkä hieman herpaantui kun juuri seitsemännellä kyltillä pari kylttipaperia lennähti taivaantuuliin tuulen puuskasta johtuen. Yola ei onneksi niistä välittanyt enkä itsekään panikoinut, koska tiesin että ne ovat Yolalle saman tekeviä. Täydellistä häiriötreeniä, kisoissa... Tämän kyltin jouduin kuitenkin uusimaan koska, Yola tuli takakautta sivulle vaikka piti tulla vasemmalta. Videolla kylläkin itse huomaan näyttäväni sille käsimerkin takakautta sivulle, joka tietysti luonnollisesti hämmensi sitä, eli tähänkin erottelutreeniä. Spiraali meni hyvin ja seuraaminen pysyi tiiviinä. Spiraalin jälkeen askel oikealle kyltti ja sen jälkeen... Kyltin nro 10 kävelin mallikkaasti ohi! En huomannut sitä ollenkaan. Tästä syystä siis koko radalta tuli tulokseksi hylätty... Olisi pitänyt tajuta, että sen takia askel oikealle olikin, että koko radan linja muuttui. Ilman tätä sössimistä olisi saatu 97 pistettä... Tuomarin, joka siis oli tällä kertaa Tytti Lintenhofer, kommentti oli "taitavaa seuraamista 💖". Alla video suorituksestamme.


Harmitus oli ensimmäisen radan jälkeen melko kova. Kun kisan edetessä käytiin ihmettelemässä tuloslistaa, siellä oli monella, vielä peräkkäisellä koirakolla tuloksena HYL. En siis ollut ikävä kyllä ainoa, joka sössi tässä kyseisen vaiheessa koko radan. Siitä lohduttautuneena ja yhtä kokemusta viisaampana marssin B-kisan alokasluokan rataan tutustumiseen.   
B-kisassa Yolalla oli oikeastaan vielä parempi vire. Oma jännityskään ei ollut enää niin paha, ja loppujen lopuksi toisesta radasta saatiin hienosti 90  pistettä. Yhdestä kyltistä tuli -10 kun Yola teki yhden pienen ylimääräisen istumisen ennen liikkeelle lähtöä. Ilman sitä olisi tullut puhdas rata. Toisaalta, Nyt saatiin kuitenkin se RTK1 ja menolippu avoimeen luokkaan. Ja mikä parasta eroonpääsy talutushihnasta. Alla ratapiirros ja video hyväksytystä radasta, tuomarina Jaana Karppinen.




Päivän päätteeksi saatiin vielä yrittää voittajaluokan rataa nollakoirakkona. Käytösruutu sujui hyvin, Yolan kontakti pysyi todella hienosti koko ajan ja vielä ajan päätyttyäkin. Se ei siis jatkossa tule olemaan ongelma. Sen sijaan itse rata oli melkoista rallattelua sanan varsinaisessa merkityksessä. Rata meni siis teknisesti huonosti koska Yola ei osaa oikean puolen seuraamistavielä ollenkaan. En myöskään tiennyt, että se arvostellaan ns. virallisesti eli myös nollakoirakko saa arvostelulomakkeen. Mentiin rata kuitenkin läpi hymyssä suin ja se oli jälleen kerran hyvää harjoitusta ennen kaikkea minun omalle kisajännittämiselleni.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti