Maanantaina tokotreeneissä tehtiin alkuun ryhmässä paikallaoloa, tällä kertaa näkösuojassa. Jätin Yolan makaamaan koska maahan menemistä perusasennosta ollaan edelleen harjoiteltu ja siitä pitäisi saada ryhdikkäämpi. Paikallaoloaika ei ollut pitkä, mutta auton takaa suojasta näin kuinka Yolan ilme ja ryhti terästäytyi samalla kun se kadotti näköyhteyden minuun. Yleensä se myös vilkuilee ja reagoi ympäristöön mutta nyt sen katse oli herkeämättä autossa, jonka takana olimme hetken piilossa. Täytyy jatkossakin tehdä enemmän paikallaoloja näkösuojassa, esimerkiksi kotona peilin kautta tarkkailemalla.
Seuraavaksi tehtiin seuraamista. Otettiin ihan lyhyitä pätkiä ja käännöksiä oikealle ja vasemmalle. Yolalla oli nyt ihan hirveästi intoa treeneissä. Se teki tosi mielellään ja innolla töitä. Oli ilo huomata sen nauttivan tekemisestä. Perusasento pysähdyttäessä edelleen karkaa eteen ja vinoon ja tätä korjattiin aitaa vasten kääntymällä. Aidan kanssa Yola huomasi oikean paikan hienosti, mutta ilman sitä se taas harppasi askeleen liian eteen ja asetteli itsensä etuviistoon. Aitatreeni toimi kuitenkin mukavasti. Loppuun otettiin vielä hyppyä ohjattuna liikkeenä, joka onnistuu edelleen hyvin. Tässä Yola nyt tulee etukautta sivulle mutta se nyt saa liikkeenä jäädä sellaiseksi, kun perusasento tässä tuntuu kuitenkin usein olevan suora. Lopuksi tehtiin vielä vauhtiluoksetuloja jotka onnistui myös tosi hyvin. Yola juoksi todella kovaa ja innolla sivulle, ehkä tästä tuleekin taas meidän lempiliike.
Tiistaina vuorossa oli tämän syksyn ensimmäiset agilitytreenit. Rata koostui hypyistä ja kahdesta putkesta, siihen kuului ohjauskuvioina takaaleikkaus ja sylkkäri. Ohjaukset menivät kivasti vaikka välillä tulikin kiire kun putkessa Yola menee ihan täysiä. Edelleen on myös vaikeaa saada Yola irtoamaan hyppyesteille, putkea se hakee tosi hyvin mutta joissain hyppysarjoissa se edelleen jää liian lähelle ja tällöin oma ohjaamiseni tuntuu olevan ihan millimetreistä kiinni. Päälimmäisenä treeneistä jäi taas ihan superkiva fiilis!
Tällä viikolla saimme myös tokotiimin hakutilaisuudesta tulokset. Valitettavasti tänä vuonna ei paikka tiimiin meille auennut. Harmitti kyllä, mutta toisaalta olin asennoitunutkin siihen ettei välttämättä päästä mukaan. Oli silti mahtava kokemus käydä kokeilemassa ja eihän sitä tiedä jos ensi vuonna haettaisiinkin uudestaan. Jotenkin kuitenkin ajattelen että nyt tässä tilanteessa tämän kuuluikin mennä näin. Tässä vielä mieltä lämmittävä palaute näyttökokeesta meidän osalta.
"Ehkä kaikkinensa tämän näyttötilaisuuden pari jossa näkyi jännitys eniten. Tarvitsee paljon kisanomaisia treenejä, joissa yllätyspalkkoja eri paikoissa paljon, varsinkin siirtymiset tarvitsee työstämistä. Jos epävirallisia kisoja alueella, suosittelen käymään aina kun mahdollisuus. Ei varsinaisesti ole yhtään parempi tai huonompi kuin kukaan osallistujista, mutta koiran ikä ratkaisee valinnoissa tällä kertaa nuorempien hyväksi. Valitettavasti karsiutuu valinnoista.
Ohjaajalla loistava asenne porukassa tekemiseen, siitä on hyvä jatkaa!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti