tiistai 16. joulukuuta 2014

Viime viikonloppuna järjestetty voittajanäyttely messukeskuksessa jäi tällä kertaa väliin. Asia tietysti piti korjata jollain tavalla. Päätin siis lähteä tutustumaan paikalliseen koiranäyttelykulttuuriin täällä Belgiassa. Otin junan Gentistä Brysseliin ja pääasemalla vaihdoin metroon. Metrolla pääsi vaivattomasti aivan Brussels Expon viereen, jossa koiranäyttely siis järjestettiin.



Ehdin katsoa kultsukehän lähes alusta loppuun. Näyttelyyn oli ilmoittettu 85 kultsua, mutta luetteloa en viitsinyt ostaa. Tuomarina toimi brittiläinen Frank Kane.

Päivän ROP ja VSP, kummatkin belgialaisia koiria


Brysselin koiranäyttely oli Suomen kansainvälisten näyttelyiden tasoa. Täytyy kyllä todeta että messarin tunnelmaa tuli jollain tavalla ikävä. Oli silti mukava nähdä miten samanlaista porukkaa ja yhtä valloittavia ja kauniita koiria löytyi myös toiselta puolelta Eurooppaakin niin kuin Suomestakin. Olen monta kertaa harkinnut lähtöä Posion kennelkerhon järjestämille näyttelyreissuille ulkomaille. Ajattelen kuitenkin että Yolan on hyvä saada tuloksia aluksi Suomesta ja sen jälkeen voisi innostua ilmoittaa se myös ulkomaille.  

On aina hauskaa olla koiranäyttelyssä jonkun kanssa joka ei ole ennen siellä ennen ollut. Tällä kertaa sain huijattua sinne belgialaisen vaihtarikaverini Florencen. Katsottiin Florencen kanssa ryhmäkehät loppuun asti. Eroa Suomeen löytyi kyllä siitä että ryhmäkehissä valittiin myös BIS- pentu sekä BIS- juniori. Pieni ihmetyksen aihe BIS- kesässä oli myös se että näyttelyn kauneimman koiran valinnan lisäksi sijoitettiin kaikki BIS- kehään valikoidut koirat, eli kymmenen kaiken kaikkiaan.

Olipahan vaan mukava käydä, vaikka tuli ikävä sitä omaa luppakorvaakin, tietysti.

Koirat saivat myös huoleti istua katsomossa sekä tulla mukaan myös vessaan...  

Päivän päätteeksi amerikanakita korjasi koko potin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti